Kuukausi: maaliskuu 2026

Kevät ei ainakaan täällä meillä etene, vaikka lumista ei ole enää tietoakaan. Hanhetkin ovat saapuneet, ja kiurun laulua kuuluu jo.

Ja huomenna onkin sitten jo huhtikuu! Koska keskiviikot ovat meidän perheessämme kiireisiä, juhlimme Lauran synttäreitä jo sunnuntaina.

Ohjelmassa oli kakkua ja donitseja, kuten viime vuonnakin.

Muuten sunnuntai kului rauhallisissa merkeissä, toisin kuin lauantai, jolloin reissasimme Jämijärvelle katsomaan allikkolähteitä ja patikoimaan Hämeenkankaan harjumaastoon.

Reissu meni kaikin puolin hyvin, ja lähteet olivatkin todella hienoja.

Lähteiden ihmettelyn jälkeen patikoitiin hienossa kangasmetsässä paistamaan nakkeja. Menomatka sujui lähestulkoon juoksujalkaa, Sara varsinkin viiletti pitkin helppokulkuista metsää kepparinsa kanssa.

Nakinpaistopaikallakaan nuoriso ei ehtinyt istuskella, vaan hääräsi omiaan metsässä.

Nakki- ja eväsleipätankkauksen jälkeen lähdettiin paluumatkalle, joka sitten laahustettiinkin etanan vauhtia hiukan jo väsyneillä jaloilla. Kotiin päästiin myöhään mutta onneksi sunnuntaina sai nukkua pitkään.

Nyt ohjelmassa on pari päivää arkista aherrusta ja sitten lähdetäänkin pääsiäisen viettoon Viroon.

Hyvää kuunvaihdetta kaikille!

Keli jatkuu keväisenä, vaikka öisin onkin vielä viileää. Laura potkulautailee innokkaasti ja Sarakin potkulautaili tänään kouluun, vaikka hiekoitushiekka pyörätiellä haittasikin vielä vähän menoa.

Lauantaina käytiin metsäretkellä läheisellä käräjäkivellä.

Metsässä ei ollut enää lunta, mutta kauriin jäännökset siellä oli. Paljoa ei ollut saaliseläimestä jäljellä, mutta menimme ripeästi ohi kuitenkin, jos vaikka jollakulla oli vielä ateria kesken!

Meidän ateriamme oli kaasukeittimellä paistetut lätyt, eikä niistäkään jäänyt mitään jäljelle, vaikka allekirjoittanut oli ekaa kertaa lätynpaistohommissa maastossa.

Reissun jälkeen onkin sitten arvuuteltu, mikä suurpeto liikuskelee aivan takapihan tuntumassa. Allekirjoittaneen arvaus on ilves, sellaisia on tiettävästi Lapuan alueella liikkunut. Jorman ensimmäinen veikkaus oli susi, Mumman karhu, mutta kaikki oltiin sitä mieltä, että ahma se tuskin on.

Arvoitus ei ehkä ratkea koskaan, joten hiukan jäi harmittamaan, ettei sitä lunta ollut edes sen vertaa, että olisi yksi jälki löytynyt.

Retkellä oli kuitenkin kivaa, ja sen verran äänekästä porukkaa, että ilvekset sun muut pysyivät varmasti kaukana.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Talvi taitaa olla tältä erää taputeltu, ainakin täällä meilläpäin lumi sulaa kohinalla. Laura kaivoi potkulaudan esille heti kun kujan keskellä näkyi pieni soiro asfalttia, ja tänään ihmeteltiin yhdessä tramppaa, jolla ei voi pomppia, koska se on ”rikki”. Tramppahan teki Hannes-myrskyn avustuksella pienen voltin, ja siinä rytäkässä suojaverkko hajosi. Uutta ei ole ehditty vielä kiinnittää.

Mutta kerkesimme me vähän pääsemään siihen oikeankin talviurheilun syrjään kiinni. Lauralle ostettiin oma luistelutuki, ja kertaalleen tytöt ehtivät käydä isin kanssa koulun pihalla luistelemassa. Lauralla ei vielä potku suju, mutta tasapaino pitää hyvin, kunhan joku vain antaa vauhtia!

Pulkkamäessäkin tietysti käytiin, ja Laura osasikin jo tottuneesti suunnistaa rinteiden sivustalla sijaitsevasta pulkkamäestä rinneravintola Kerkkään syömään ranskiksia!

Sara oli tänään koulun mukana laskettelemassa, ja sääennusteen mukaan vaikuttaa siltä, että viime hetkillä ehtivät. Mutta tänään sää suosi ja kuulemma rinteetkin olivat hyvässä kunnossa

Laura sai pienen ensikosketuksen perinteiseen hiihtoon päiväkodissa, ja hyvin oli sujunut.

Laura vaikuttaa kaikin puolin innokkaalta talviurheilijalta, joten ennen ensitalvea on huolehdittava varusteet kuntoon, jotta päästään heti alusta kunnolla vauhtiin.

Sara on ottanut talvilajit jo ihan hienosti haltuun, seuraavaksi sitten vähän vipinää kinttuihin ja lisää vauhtia, sekä jäällä että rinteessä. Onneksi jäähalli on vielä hyvän tovin auki, vaikka kevät ulkona tulisikin.

Ja olihan tässä tosiaan se hiihtolomakin, joka poikkeuksellisesti vietettiin kotosalla. Onneksi alkuviikosta Lapualla vierailivat pikkuserkut Matilda ja Olavi, ja loppuviikosta serkut Leevi, Eemil ja Meea, joten tylsää hetkeä ei päässyt lomallakaan syntymään. Pienestä kiireen tunnusta kertonee myös valokuvien puute.

Hiihtoloman jälkeen Jorma lähti viikoksi Viroon, ja perjantaina Sara lastattiin Seinäjoella junaan, jolla hän matkusti Helsinkiin asti ihan yksin. Matka meni kuulemma hyvin eväiden ja parin kirjan parissa, ja perillä isi oli vastassa.

Sara sai siis leikkiä koko lauantain ja vähän sunnuntaitakin Emily-ystävän kanssa.

Seuraavaksi sitten varmaan pistetäänkin sukset pakettiin ja ryhdytään korjaamaan trampan suojaverkkoa. Ja sittenhän se kohta onkin jo pääsiäinen.

Hyvää loppuviikkoa kaikille!