Joulukielot!
Nehän eivät vielä kieloilta näytä, mutta sinnikkäästi yrittävät. Tämä on ilmeisesti jokin vanha perinne, josta Mumma sai vihiä viime syksynä ja kävi marraskuussa kaivamassa Papparaasen haudalta möykyn maata, jossa oletettavasti piileskeli kieloja.
Ohjeen mukaan olisi pitänyt suorittaa jos jonkinlaisia riittejä ja rituaaleja, että kielot saadaan kasvamaan, mutta tässä tapauksessa noudatetaan jo toista vuotta sellaista perinnettä, että haetaan lapiollinen maata astiaan marraskuussa, unohdetaan se saunaneteiseen ja sitten joulun alla muistetaan se ja ryhdytään kastelemaan.
Ja niin oli meillä viime jouluna kieloja, ja näyttää siltä että on tänäkin vuonna. Lisään kuvan kukista sitten kun ne ilmaantuvat!
Huomiseen!