Tänään on Viron itsenäisyyspäivä, mutta tääläpä sitä ollaan edelleen kotosalla.
Pientä taisteluväsymystä on ilmassa, imee mehut perheen aikuisista tämä ”sairastaminen”. Lauran nenää pyyhitään pari kertaa päivässä, Saran ei sitäkään, ja molemmissa neideissä on virtaa niin kun pienessä kylässä. Nukkumaan menivät eilen puolen yön aikoihin. Nuutunut äiti meni aiemmin.
Meillä on portaiden alla tuollainen matala tila, joka toimii tyttöjen leikkikeittiönä. Virallinen siivouspalvelu, äiti, on ollut viime päivät lomalla.
Muutenkin kaikki pienet rutiinintyngätkin ovat tässä ”sairastaessa” hävinneet jäljettömiin. Lauran itsenäisyyspäivän aamupala pallomeren reunalla:
Ja terveisiä vaan sinne Poriin, vettä tulee täälläkin. Lumi sulaa kohisten, ja pihalla seisoo päätön lumiukko. Saattaapi olla että talvi on täällä meilläpäin tältä erää taputeltu.