Syksyä

Syyspäiväntasaus tuli ja meni, mutta vielä odotellaan. Vaikka välillä on ollut viileitäkin päiviä, kelit ovat olleet niin lämpimät, että Laura ei suostu pukemaan ulkovaatteita päälle.

Elo- ja syyskuun mittaan ollaan käyty marjassa moneen otteeseen, niin mustikassa kuin puolukassa ja niin kotoa kuin koulusta ja päiväkodistakin. Pakastin (pieni) on niin täynnä, että punaviinimarjat taisivat tältä kesältä jäädä enimmäkseen lintujen syötäväksi. Herukoita Sara syö koulussakin, missä puskiin saa mennä aina ruokailun jälkeen.

Marjoja on syöty paitsi metsässä ja puskassa myös ukrainalaisten Lapualle perustamassa kahvilassa, mistä saa huipputrendikkäitä Dubai-suklaatuotteita. Saran lemppari on tuoreet mansikat Dubai-suklaakuorrutteella.

Koulussa ja päiväkodissa on aherrettu kohta jo kaksi kuukautta, Sara myös tanssi- ja teatterikoulussa. Yksi uusi harrastuskin on löytynyt, kun heppahulluus iski niin kuin salama kirkkaalta taivaalta. Seinäjoen raviradan ponitallilla saatiin ensikosketus poniratsastukseen ja nyt onkin sitten sopiva talli hakusassa. Josko löytyisi ihan tästä Lapualta.

Oikeiden heppojen puutteessa harrastusta toteutetaan barbien ja heppafiguurien avustuksella.

Lauralle syksy on vähän masentavaa aikaa, kun kelit viilenevät eikä ulkona enää koko aikaa tarkenekaan ilman haalaria. Onneksi sateet sentään tuovat lätäköitä!

Lauran kanssa käytiin myös Elojuhlilla, haistelemassa auringonkukkia ja silittelemässä Kennelliiton kaverikoiria. Laura oli innoissaan ja sai lähtiessä taluttaakin yhtä koirista ohjaajan kanssa.

Vaikka ulkona vielä juuri ja juuri tarkeneekin ilman ulkovaatteita, talvi tekee tuloaan ja sitä odotellessa kiinnitettiin kauan odotettu joogaliina olohuoneen kattoon. Siinä on nyt sitten roikuttu vähän väliä, aamusta iltaan. Vielä kun puolapuut hiukan kuivuvat ulkosäilytyksessä imeytyneestä kosteudesta, saadaan nekin kiinnitettyä.

Ja syyslomaankin on enää pari viikkoa!